Hanï, Karamelli ja taikaovi
Hanï saattaa olla pohjoisnavan pienin poro ja Karamelli ujoin, mutta ne ovat parhaita ystäviä!
Pikkuporopari viettää lähes kaiken aikansa yhdessä leikkien ja tutkien Joulupukin kylää. Mutta niiden tutkimuspaikat ovat alkaneet loppua kesken, ja heidän on keksittävä jotain uutta.
Mikä olisi mielenkiintoisempaa kuin Joulupukin kylä? Maailma, johon Hyvän mielen tontut matkustavat koko ajan! Hanï ja Karamelli tietävät, että tontut käyttävät taikaovea matkustaakseen kylään ja sieltä pois, ehkä hekin voisivat käyttää sitä!
Niinpä kaksi pientä poroa keksivät suunnitelman: he hiipivät Työpajaan ja löytävät tiensä taikaovesta. Niillä on varmasti ihana seikkailu, minne ne sitten päätyvätkin!
Eräänä myöhäisenä iltana, kun käsityöläiset olivat saaneet työnsä valmiiksi, Hanï ja Karamelli hiipivät Työpajalle. On pimeää, mutta he löytävät tiensä huoneiden läpi, kunnes löytävät taikaoven, joka onneksi on vielä päällä!
Hanï hyppää ohjauspaneelin yli ja haistelee ympärilleen yrittäen selvittää, miten ovi saataisiin toimimaan, kun taas Karamelli odottaa lähellä hermostuneena. Kun hän on kopauttanut hallintalaitteita muutaman kerran nenällään, ovi yhtäkkiä syttyy, näyttää siltä, että se toimi!
Innoissaan ja hieman hermostuneina porot hyppäävät taikaovesta sisään ennen kuin kukaan huomaa.
Mutta mihin ne päätyivät? Kun kaksi poroa astuu ulos taikaovesta, he eivät ole aivan varmoja siitä, missä he ovat. Ne näyttävät olevan rakennuksessa, jossa on paljon heinää, ladossa!
Tallin toiselta puolelta tulee heitä tervehtimään suuri valkoinen eläin, jolla on isoja mustia laikkuja. Kaksi pientä poroa ei ole koskaan nähnyt tällaista eläintä, se näyttää vähän samalta kuin oudon värinen poro, mutta isompi ja sillä on oudot pienet sarvet. "No hei hei, mistä te kaksi tulitte?"
"Me olemme pohjoisnavalta. Oletko sinäkin poro? Miksi teidän sarvenne ovat niin pienet?" Hanï kysyy haistellen outoa mustavalkoista eläintä.
Se nauraa iloisesti ja pudistaa päätään: "Voi ei, pikkuinen, minä olen lehmä, nimeni on Bessy, ja sarveni ovat aivan normaalit! Eikö siellä, mistä sinä tulet, ole lehmiä?"
Karamelli pudistaa päätään paikaltaan Hanin takaa, hän ei ole varma tästä uudesta eläimestä ja tuntee itsensä ujoksi. Hanï esittelee ne ja puhuu kuitenkin tarpeeksi molemmille selittäen, miten ne ovat tulleet tänne.
He viettävät koko iltapäivän leikkien maatilalla ja tapaavat kaikki muut eläimet. He tapasivat ankkoja ja vuohia, kanoja ja sikoja! Niin paljon uusia ystäviä tavattavaksi! Jonkin ajan kuluttua Karamelli on jopa vähemmän ujo, ja hänellä on myös hauskaa!
Jonkin ajan kuluttua he alkoivat kuitenkin tajuta, etteivät he tiedä, miten he pääsevät kotiin. Karamelli alkaa hermostua. "Hanï, minulla on ikävä kotiin, miten me pääsemme takaisin?" "Hanï, minulla on ikävä kotiin, miten me pääsemme takaisin?"
"En... en ole varma." Pikku porot tajuavat, etteivät he olleet oikein ajatelleet asioita loppuun asti. He eivät tienneet, miten taikaovet avattaisiin takaisin tältä puolelta... mitä jos he eivät löytäisi kotiin!
Bessy tekee voitavansa rauhoitellakseen heitä molempia. "No, no, pikkuiset, olen varma, että löydätte kotiin ennemmin tai myöhemmin, ja olette tervetulleita tänne siihen asti."
Hanï ja Karamelli alkavat tuntea olonsa hieman paremmaksi, kun yhtäkkiä kuuluu huuto!
"Hei, te molemmat!" Kaikki eläimet kääntyivät nähdäkseen tontun tulevan ulos ladosta! "Hanï, Karamelli, oletteko te molemmat kunnossa? Näin teidän menevän taikaovesta läpi, mutta en tajunnut minne päädyitte ennen kuin nyt!"
Kaksi pientä poroa ovat niin kovin helpottuneita nähdessään tontun, he eivät olekaan jumissa! Niillä on niin paljon tarinoita kerrottavanaan matkalla yhdessä takaisin pohjoisnavalle. Oli ihanaa tavata uusia ystäviä, mutta molemmat eivät malttaisi odottaa kotiinpaluuta! Seuraavan kerran, kun he haluaisivat lähteä seikkailuun, he pyytäisivät varmasti jonkun mukaansa.
Meillä on lisää tarinoita sinulle! Lue tarina Tonttu, joka söi jäkälää.