Lentävä seepra - Joulupukin kylätarinat - PNP

Viisi tonttua oli eräänä päivänä nauttimassa piknikistä Joulupukin kylän edustalla, kun myrskyisä pohjoistuuli kauhoi heidät ylös!

Ensimmäinen tonttu, Retki, löysi tiensä kotiin seuraamalla punaista tähteä horisontissa.

Toinen tonttu, Kyoki, pääsi kotiin postin välityksellä.

Kolmas tonttu, Kara, oli Holhooja, yksi niistä tontuista, jotka kouluttavat joulupukin poroja. Hän oli tottunut navigoimaan voimakkaita ilmavirtauksia auttaakseen porokavereitaan lentämään, ja nyt hän antoi tuulen viedä itsensä keskelle Afrikkaa asti.

"Olen niin kaukana pohjoisnavalta!" hän ajatteli. "Miten löydän ikinä kotiin?"

Kara oli hyvin kekseliäs tonttu, joka kykeni löytämään ratkaisuja vaikeimpiinkin ongelmiin. Onneksi hän oli onnistunut pitämään repun päällään. Hän avasi sen ja kaivoi esiin taikajäkälästä valmistetun juoman, joka kasvaa aivan Joulupukin kylän ulkopuolella.

Taikajuoma kädessään Kara lähestyi seeprajoukkoa ja käytti vaistoaan ja kokemustaan poimiakseen joukosta nopeimman. Hän taputti sen turkkia, harjasi sen harjaa ja antoi sille juomaa. Kun seepra nosti kavionsa maasta, Kara kiipesi sen selkään, ja ne lensivät yhdessä takaisin Joulupukin kylään. Joulupukki oli siellä tervehtimässä heitä tavalliseen iloiseen nauruunsa. "Ho ho ho ho! Ystävällinen seepra, miten voin kiittää sinua siitä, että toit yhden kadonneista tontuistani kotiin?" hän kysyi.

Seepra kumartui pukkia kohti ja kuiskasi jotain salaa hänen korvaansa.

Samana vuonna ne onnekkaat, jotka onnistuivat näkemään Joulupukin ja hänen reensä suurena yönä, näkivät, että yhdellä poroista ei ollut sarvia päässä... ja sillä oli mustavalkoraidallinen turkki. Pieni seepra oli hyvin iloinen palkinnostaan.

Karalle riitti palkinnoksi se, että hän sai nukkua taas omassa sängyssään! Hän toivotti Retkille ja Kyokille hyvää yötä ja toivoi, että myös heidän kaksi muuta kadonnutta ystäväänsä löytäisivät pian tiensä takaisin kotiin.